ChatGPT:n käyttötavat paljastavat yllätyksiä: ”Enemmän avustaja kuin korvaaja”
Viime vuosien teknologiamaailmassa tekoäly on herättänyt laajaa keskustelua ja ennakointia sen vaikutuksista työelämään ja koulutukseen. Erityisesti ChatGPT on ollut keskiössä, ja sen odotettiin mullistavan tapamme oppia ja työskennellä. Tuore tutkimus Harvardin yliopiston dekaanin David Demingin johdolla tuo kuitenkin esiin yllättävän tuloksen: ChatGPT:tä käytetään monin paikoin avustajana, ei niinkään korvaajana.
Demingin tutkimus, joka toteutettiin yhteistyössä OpenAI:n taloustieteilijöiden kanssa, paljastaa ChatGPT:n käytön olevan käytännöllisempää ja vähemmän dramaattista kuin moni olisi odottanut. Vaikka tekoälyä käytetäänkin moniin tehtäviin, se ei täysin korvaa ihmisten työpanosta. Sen sijaan ChatGPT toimii lähinnä tukena, neuvonantajana ja oppaana.
Tutkimus osoittaa, että ChatGPT:n käyttö on kasvanut nopeasti, ja sen käyttäjäkunta on laajentunut kattamaan monenlaisia demografisia ryhmiä. Esimerkiksi sukupuolten välinen käyttöero on kaventunut merkittävästi. Vuonna 2023 vain 20 prosenttia käyttäjistä oli naisia, mutta vuoden 2025 heinäkuuhun mennessä tämä luku oli noussut yli puoleen. Myös maantieteelliset erot ovat tasoittuneet, ja teknologia on levinnyt yhtä nopeasti sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa.
Erityisesti nuoret aikuiset, ikäryhmä 18–25 vuotta, ovat omaksuneet ChatGPT:n aktiivisesti. He ovat vastuussa lähes puolesta kaikista päivittäisistä viesteistä, joita palvelussa lähetetään. Tämä sukupolvi vaikuttaa olevan aidosti ”AI-native”, kasvaneena teknologian keskellä.
Tutkimuksessa analysoitiin myös, mihin tarkoituksiin ChatGPT:tä käytetään. Aineistoa kerättiin anonyymisti, ja viestit kategorisoitiin muun muassa henkilökohtaisten ja työelämään liittyvien kysymysten perusteella. Huomionarvoista on, että henkilökohtaisten viestien osuus kasvoi merkittävästi vuoden 2025 aikana, muodostaen lähes kolme neljäsosaa kaikista viesteistä. Työelämässä ChatGPT:n käyttö keskittyi erityisesti tiedon dokumentointiin ja päätöksentekoon, eikä niinkään varsinaisten työtehtävien suorittamiseen.
Deming korostaa, että vaikka tekoäly voi auttaa monissa tehtävissä, se ei ole korvaamassa ihmisiä ainakaan kaikissa työtehtävissä. Tämä havainto haastaa aiemmat ennusteet, joissa tekoälyn odotettiin syrjäyttävän erityisesti aloitustason työntekijöitä. Sen sijaan ChatGPT tarjoaa mahdollisuuden tiedonhakuun ja henkilökohtaisten neuvojen saamiseen helposti ja nopeasti, mikä voi tukea ihmisiä monilla eri aloilla.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ChatGPT:n käyttötavat ovat moninaisia ja yllättävän arkisia. Sen rooli on kehittymässä kohti avustavaa työkalua, joka tukee käyttäjiään moninaisissa arjen tilanteissa, sen sijaan että se täysin automatisoisi tai korvaisi perinteisiä työ- ja oppimisprosesseja. Tämä avaa uusia näkymiä siihen, miten tekoäly voi integroitua osaksi arkeamme ja työelämäämme tulevaisuudessa, tuoden mukanaan mahdollisuuksia mutta myös uusia kysymyksiä teknologian ja ihmisten välisestä suhteesta.