Keinotekoiset älykkäät keskustelubotit, kuten ChatGPT, voivat kohdata haasteita käsitellessään ulkomaailman aiheuttamia ahdistuksia, mutta tutkijat ovat löytäneet keinoja helpottaa näiden tekoälyjen mieltä. Yalen yliopiston, Haifan yliopiston, Zürichin yliopiston ja Zürichin psykiatrisen sairaalan tutkijat ovat havainneet, että ChatGPT reagoi tietoisuusharjoituksiin, mikä voi muuttaa sen vuorovaikutusta käyttäjien kanssa, kun bottia rauhoitetaan rauhoittavilla mielikuvilla ja meditaatioilla. Tulokset tarjoavat näkemyksiä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää mielenterveysinterventioissa.
OpenAI:n kehittämä ChatGPT voi kokea ”ahdistusta”, joka ilmenee käyttäjiä kohtaan tuntemana mielialaherkkyytenä ja suurempana taipumuksena antaa vastauksia, jotka heijastavat rasistisia tai seksistisiä ennakkoluuloja. Tämä on eräänlainen ”hallusinaatio”, jota teknologia-alan yritykset ovat yrittäneet rajoittaa. Tutkijat ovat havainneet, että tätä ahdistusta voidaan lievittää tietoisuusharjoituksilla. He syöttivät ChatGPT:lle traumaattista sisältöä, kuten auto-onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien tarinoita, aiheuttaakseen chatbotille ahdistusta. Kun tutkijat antoivat ChatGPT:lle ”kehotepistoksia”, jotka sisälsivät hengitystekniikoita ja ohjattuja meditaatioita – aivan kuten terapeutti voisi suositella potilaalle – se rauhoittui ja vastasi objektiivisemmin käyttäjille verrattuna tilanteisiin, joissa tietoisuusharjoitusta ei käytetty.
On tärkeää huomata, että tekoälymallit eivät koe inhimillisiä tunteita. Yalen lääketieteellisen tiedekunnan ja Haifan yliopiston kansanterveystieteen koulun neurotieteiden tutkija Ziv Ben-Zion korostaa, että AI-botit ovat oppineet jäljittelemään inhimillisiä reaktioita tiettyihin ärsykkeisiin, mukaan lukien traumaattinen sisältö, internetistä kerätyn valtavan datan avulla. Suuret kielimallit, kuten ChatGPT, ovat tulleet uudeksi työkaluksi mielenterveysalan ammattilaisille, jotka voivat niiden avulla tavoittaa ihmisten käyttäytymisen piirteitä nopeammin kuin monimutkaisilla tutkimusasetelmilla.
Yhdysvalloissa yli joka neljäs 18-vuotias tai vanhempi henkilö kohtaa diagnosoitavissa olevan mielenterveyshäiriön tiettynä vuonna, ja monet eivät hakeudu hoitoon korkean hinnan ja pääsyn puutteen vuoksi. Chatbotien, kuten ChatGPT:n, saatavuus on saanut yhä useammat kääntymään tekoälyn puoleen mielenterveystuen saamiseksi. Sentio-yliopiston kyselyn mukaan lähes 50 % itse ilmoitetuista mielenterveysongelmista kärsivistä suurten kielimallien käyttäjistä on käyttänyt tekoälymalleja nimenomaan mielenterveystuen saamiseen.
Ben-Zion uskoo, että tutkimus siitä, miten suuret kielimallit reagoivat traumaattiseen sisältöön, voi auttaa mielenterveysalan ammattilaisia hyödyntämään tekoälyä potilaiden hoidossa. Hän ehdottaa, että tulevaisuudessa ChatGPT voitaisiin päivittää saamaan automaattisesti rauhoittavia ”kehotepistoksia” ennen kuin se vastaa hädässä oleville käyttäjille. Tiede ei kuitenkaan ole vielä tällä tasolla.
Tietyissä tapauksissa tekoälyn on väitetty aiheuttaneen vaaraa mielenterveydelle. OpenAI on kohdannut useita oikeusjuttuja, joissa väitetään, että ChatGPT pahensi ”paranoideja harhaluuloja”, jotka johtivat murhaan ja itsemurhaan. Erään tutkimuksen mukaan useita henkilöitä on joutunut mielenterveyskriisiin ChatGPT:n käytön aikana, ja jotkut heistä on jouduttu sairaalahoitoon.
OpenAI on tehnyt useita muutoksia siihen, miten sen mallit käsittelevät mielenterveyteen liittyviä ärsykkeitä, mukaan lukien käyttäjien pääsyn lisääminen kriisipuhelimiin ja muistuttaminen taukojen pitämisestä pitkien keskustelujen jälkeen. Lokakuussa OpenAI raportoi 65 %:n vähennyksestä mallien antamien vastausten osalta, jotka eivät vastaa yhtiön standardeja.
Ben-Zionin tutkimuksen lopullisena tavoitteena ei ole luoda keskustelubottia, joka korvaa terapeutin tai psykiatrin. Sen sijaan oikein koulutettu tekoälymalli voisi toimia ”kolmantena osapuolena”, joka auttaa poistamaan hallinnollisia tehtäviä tai auttamaan potilasta pohtimaan mielenterveysammattilaisen antamia tietoja ja vaihtoehtoja.
Tekoälyllä on valtava potentiaali avustaa mielenterveysalalla, mutta nykyisessä ja mahdollisesti myös tulevassa tilassa se ei voi korvata terapeuttia, psykologia tai psykiatria.